Joskus tilanne vaatii juomatölkin laittamista sivuun, ennen kuin sen antimet on nautittu loppuun asti.

Näissä tilanteissa korkki olisi monesti hyvä juttu.

Ei hätää, ilmapallo auttaa. Katso videolta kätevä kikka.

Helmi Radion Ari Hurstinhttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Ari%20Hurstin Niksari-sarja tuo helpotusta arkeesi.

Suomenlinnan Panimon tirehtööri Jussi Heikkilä http://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Jussi%20Heikkil%C3%A4kutsui islantilaisen Borg Brugghúsin panimomestarin Árni Theodor Longin http://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=%C3%81rni%20Theodor%20Longinvierailulle. Tarkoituksena on luoda yhdessä suomalais-islantilainen olut. Panohommat alkoivat perjantaiaamuna Vantaalla.

Itse asiassa kaksikko pani olutta samoissa tiloissa jo vuosi sitten, mutta sitä eivät kuluttajat päässeet nauttimaan. Islantilaisen hapanmaitotuotteen lisääminen keittoon ei osoittautunut hyväksi ideaksi.

– Nyt vedämme enemmän varman päälle, islantilaisvieras kertoi pitäessään käsissään kahta pulloa, joilla maalaistyylinen saison-olut maustetaan.

Saisonin voi ainakin kuvitella kestävän tyrnin ja yuzu-sitruunan maut.

Päivän oluenpanourakan jälkeen oluenpanijat siirtyivät Helsingin Kaapelitehtaalle, jossa alkoi tänään kolme päivää kestävä Olut Expo 2016 -tapahtuma. Viime vuoden tapahtumassa kävijät pääsivät tutustumaan Borgin olueen, jonka tuotannossa lampaan ulosteella oli merkittävä osa. Tuolloin Ánri tyynnytteli epäuskoisempia sillä, että papanoita ei ole pantu pulloon vaan oluenpanossa käytetty mallas kuivattiin poltettujen jätösten savussa.

Kisa käytiin tänä aamuna Suomen aikaa. Sillanpää on kautta aikojen neljäs suomalainen voittaja.

– Tuntui siltä että kaikki se kova työ minkä olin tehnyt ja kaikki stressi laukesivat kun kuulin tulokset. En ensin uskonut sitä todeksi, kysyin että minä vai? Hyvä että jalat pysyivät alla, viestittää piikkiöläinen Sillanpää tunnelmiaan Tokiosta Turun Sanomillehttp://ruoka.ts.fi/uutiset/markus-sillanpaalle-drinkkien-teon-maailmanmestaruus/.

Sillanpää kilpaili Tokiossa after dinner – eli jälkiruokadrinkit-sarjassa sacherkakun makuisella drinkillään.

Eri sarjojen voittajat kilpailevat vielä tällä viikolla kokonaiskisan voitosta.

Katso kuva Sillanpään Facebook-sivulta.https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10210462068089034&set=p.10210462068089034&type=3&theater

Lidl perustelee tiedotteessaan, että tuotteen marinadissa on virheellisesti käytetty mausteseosta, joka sisältää selleriä. Pakkausmerkinnöissä selleriä ei ole mainittu.

Kyseinen tuote ei siis sovellu sellerille yliherkille. Muutoin kyseistä paahtopaistia on turvallista syödä.

Asiakkaat voivat halutessaan palauttaa virheellisen tuotteen lähimpään Lidl-myymälään, jossa tuotteen hinta hyvitetään.

Reilu Gourmet tuotesarjan paahtopaistia on myyty kaikissa Suomen Lidl-myymälöissä. Valmistaja on Snellmanin Lihanjalostus. Sen pakkauskoko on noin 1,1 kilogrammaa ja viimeinen käyttöpäivä 20.–28. lokakuuta.

Se selviää 3–4 viikon kuluttua, kun oluen varastokäyminen on valmis, mutta annetaan kiinalaisten panimomiesten antaa vihjeitä tulevasta.

Mallaskosken ja Panda Brew’n yhdessä kehittämä olut pantiin alkuviikosta Seinäjoella. Panda Brew -yrityksen osaomistaja Dinghao Pahttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Dinghao%20Pan ja panimomestari Zachhttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Zach sanovat oluen olevan tyyliltään milk stout, johon on etsitty innoitusta suomalaisesta luonnosta.

Milk stout sisältää perinteisesti laktoosia, mutta tällä kertaa ei tyydytty peribrittiläiseen versioon, vaan oluenpanijat lisäsivät keittoon mansikkaa, vadelmaa ja karviaista.

Marjat haluttiin lisätä hillona tuoreiden sijasta.

– Suosimme hillomaisia marjoja, koska tuoreet marjat olisivat tuoneet liikaa happamuutta olueen, Dinghao Pan kertoi Helsingissä keskiviikkona hetki ennen paluulentoa Pekingiin.

– Yhteistyöoluissa pitää aina olla hiukan hulluja ideoita, Dinghao Pan kertoo reilusti laktoosia sisältävästä oluesta.

Noin 2 000 litran panoksesta osa jää Suomeen, osa matkustaa Kiinaan. On mahdollista, että Helsingin Olut Expo -tapahtumassa nopeimmat pääsevät maistamaan ”ohukaishillo-olutta”, kuten panimomestari Jyri Ojaluomanhttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Jyri%20Ojaluoman kanssa oluen kehittäneet kiinalaiset sitä kutsuvat. Valmiin oluen alkoholipitoisuus tulee olemaan noin seitsemän tilavuusprosenttia.

Kiina on maailman suurin oluentuottajamaa. Snow’n, Tsingtaon ja Yanjingin rinnalla Panda Brew on pikkutekijä. Silti se omistaa yhteensä seitsemän panimoravintolaa Pekingin, Tsingtaon, Changshan, Chengdun ja Taiyaun kaupungeissa, ja sen jakeluverkosto kattaa yli 55 kaupunkia. Kahdeksas panimo on rakenteilla.

Panimoravintolaketjun luomiseen on osaomistajalla hyvä peruste.

– ”Craft brew” on Kiinassa uusi asia. Panimoravintoloissa pystytään luomaan oikea tunnelma, kun ihmiset näkevät valmistuslaiteet, pääsevät maistamaan erilaisia, paikan päällä pantuja olutlaatuja ja heille tarjotaan pubiin sopivaa ruokaa.

Seinäjokelainen Mallaskosken Panimo allekirjoitti aiemmin tänä vuonna vientisopimuksen kiinalaisen Panda Brew -panimon kanssa.

Mallaskosken oluista Panda Brew on ottanut edustukseensa kuusi eri tuotetta, joita kiinalaiset ovat jo päässeet maistelemaan. Vastaavasti Panda Brew’n oluita tullaan näkemään Suomessa.

Niihin lukeutuu muun muassa teellä maustettu olut. Mausteena käytetty teelaatu on Dinghao Panin mukaan erittäin katkeraa. Silti keittoon lisätään myös katkeruutta antavaa humalaa.

– Näin luomme kerroksellisuutta olueen.

Dinghao Pan suunnittelee jo uutta matkaa Suomeen, mutta ei talvella. Jo lokakuun viileys jätti lievän puistatuksen.

– Yöllä oli pakkasta, kun kotona Kiinassa on 25 lämpöastetta.

Muutenkin Seinäjoki näytti hieman erilaiselta kuin 1,4 miljardin asukkaan Kiina.

– Kun kävelimme Seinäjoen keskustasta panimoon sunnuntaina, näimme ehkä viisi ihmistä, kiinalaiset panimomiehet ihmettelivät.

Kotiseudultaan huomattavasti vilkkaampaan maisemaan on matkalla sen sijaan Ojaluoma, joka haluaa mennä panemaan Panda Brew’n laitteilla oluen keväällä.

Aasian-vienti sai vauhtia muun muassa Tokion Foodex-messuilta, jonne Hartwall osallistui keväällä 2016 osana Food from Finland -hanketta. Messujen myötä Hartwall sai isot markkina-avaukset Japaniin, Taiwaniin ja Hongkongiin.

– Hartwall Original Long Drink sai messuilla valtaisan suosion. Potentiaaliset jakelijat alkoivat jopa kiistellä keskenään siitä, kuka saa aidon lonkeron jakeluunsa, kertoo Harwallin vientijohtaja Matti Ristolahttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Matti%20Ristola.

Japanissa Hartwall Original Long Drink on rantautunut kolmen arvostetun premium-kauppaketjun valikoimiin. Taiwanissa Hartwall Original Long Drink pääsi suoraan paikallisen kauppaketjun, Simplemartin, kaikkiin noin 500 myymälään. Hongkongissa juoma pääsi 7-Eleven-ketjussa noin 900 myymälän hyllyyn.

– Myyntimenestys on yllättänyt täysin. Esimerkiksi Hongkongissa kysyntä on ollut niin suurta, että tuotteet on myyty monessa myymälässä jo loppuun, Ristola sanoo.

Hartwallin lonkeron vienti alkoi keväällä 2015 Ruotsista ja Alankomaista. Joulukuusta alkaen lonkero löytyy jo lähes kaikista Ruotsin Systembolaget-myymälöistä.

SUOMALAISET alkoholijuomat ovat kovassa nosteessa myös muualla maailmassa. Kun ensimmäinen erä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan gluteenitonta Kukko-olutta saapui keväällä texasilaisten kauppojen hyllyille, pullot myytiin loppuun ensimmäisenä päivänä.

Koskenkorva-vodka otettiin vastikään brittiläisen Marks & Spencer -kauppaketjun valikoimiin näyttävän mainosvideon siivittämänä. Altian Koskenkorvaa viedään jo kolmeenkymmeneen maahan, ja Venäjällä Altian myynti on kaksinkertaistunut.

Aasian markkinoilla suomalaisuus on hyvä myyntivaltti. Puhtaita raaka-aineita arvostetaan.

Esimerkiksi Sinebrychoffin Karhu-oluen vienti on lähtenyt hyvin käyntiin Kiinassa. Myös Lignell & Piispasen liköörit maistuvat kiinalaisille. Lignell & Piispanen on vastikään aloittanut liköörin ja vodkan viennin myös Keniaan.

Juttua muokattu 4.10. 16.26. Lisätty tietoja muista suomalaisista vientijuomista.

Aasian-vienti sai vauhtia muun muassa Tokion Foodex-messuilta, jonne Hartwall osallistui keväällä 2016 osana Food from Finland -hanketta. Messujen myötä Hartwall sai isot markkina-avaukset Japaniin, Taiwaniin ja Hong Kongiin.

– Hartwall Original Long Drink sai messuilla valtaisan suosion. Potentiaaliset jakelijat alkoivat jopa kiistellä keskenään siitä, kuka saa aidon lonkeron jakeluunsa, kertoo Harwallin vientijohtaja Matti Ristolahttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Matti%20Ristola.

Japanissa Hartwall Original Long Drink on rantautunut kolmen arvostetun premium-kauppaketjun valikoimiin. Taiwanissa Hartwall Original Long Drink pääsi suoraan paikallisen kauppaketjun, Simplemartin, kaikkiin noin 500 myymälään. Hongkongissa juoma pääsi 7-Eleven-ketjussa noin 900 myymälän hyllyyn.

– Myyntimenestys on yllättänyt täysin. Esimerkiksi Hongkongissa kysyntä on ollut niin suurta, että tuotteet on myyty monessa myymälässä jo loppuun, Ristola sanoo.

Hartwallin lonkeron vienti alkoi keväällä 2015 Ruotsista ja Alankomaista. Joulukuusta alkaen lonkero löytyy jo lähes kaikista Ruotsin Systembolaget-myymälöistä.

Brittiläinen Cronk jätti hyvin palkatun toimen telealan yrityksessä Lontoossa ja muutti vaimonsa ja lastensa kanssa Etelä-Ranskaan 2009.

Nyt hän on menestynyt tekijä viinibisneksessä. Aivan pystymetsästä hän ei viinimaailmaan hypännyt, sillä hän oli ehtinyt työskennellä myös rypälejuomien maahantuonnissa. Varsinaisesti Cronk rakastui viiniin jo paljon aiemmin, Australiassa viettämänsä välivuoden aikana.

Cronk vei perheensä Provenceen, Cotignacin pikkukylään. Hänen päämääränsä oli valmistaa alueen parasta roseeviiniä, mikä ei ollut kovin vaatimaton tavoite, sillä alueella toimi ja toimii edelleen satoja tuottajia – loistavia, laadukkaita, keskinkertaisia ja sitten niitä, joiden tuotteiden perusteella rosee on saattanut saada myös huonoa mainetta.

Cronkilla oli suunnitelma. Ensiksi piti saada jostakin rypäleitä. Vaikka viljelysmaa ei maksa ihan yhtä paljon Provencessa kuin Burgundissa, omien viinitarhojen hankkiminen ei tullut kysymykseen. Cronk päätti ostaa rypäleet viljelijöiltä. Hänestä tuli négociant ja Mirabeau en Provence syntyi.

Miksi roseeviini?

– Se on niin monipuolinen. Sitä voi nauttia kaiken päivää melkein minkä tahansa ruoan kanssa. Rosee on puna- ja valkoviinin hieno risteytys.

Kuinka vaikea startti oli?

– Todella vaikea. Kiertelin kertomassa ensimmäisen vuoden aikana, että teen alueen parasta roseeviiniä. Minua kehotettiin näyttämään viiniä, jota minulla ei tietenkään silloin ollut. Soittelin ympäriinsä ja yritin ostaa rypäleitä. Lopulta tärppäsi ja löysin oikeat ihmiset, jotka muuttivat elämäni.

Oikeat ihmiset olivat viljelijöitä, viinintekijöitä ja muita alan osaajia.

Tällä hetkellä Cronk ostaa rypäleet neljältä, Aix-en-Provencen itäpuolella sijaitsevalta tilalta.

– Rosee ei ole kytköksissä terroiriin (maaperään ja kasvuolosuhteisiin) samalla tavalla kuin monet muut viinit. Voin valita 2 000 hehtaarin alueelta rypäleet, ja koska pelkästään Provencen alueella vuosikertaerot ovat isoja, pystyn tasaamaan laatua ostamalla rypäleitä eri viljelijöiltä. Laatu on kaiken keskiössä. Minä maksan rypäleistä enemmän kuin muut, koska haluan parhaat rypäleet, Cronk sanoo.

Cronk mainitsee vaikutusvaltaisen Robert Parkerinhttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Robert%20Parkerin, kuten kaikki muutkin, joiden viinejä mielipiteitä jakava amerikkalaiskirjoittaja on kehunut.

– Niin hyvää kuin Provencen roseeviineistä voi tulla, 91 pistettä sadasta antanut Parker arvioi Mirabeau’ta.

Mirabeau en Provence valmisti viime vuonna puoli miljoonaa pulloa. Tänä vuonna tuotanto kasvaa 650 000 pulloon. Roseen suosiosta kertoo, että Ranskassa se on paljon suositumpi kuin valkoviini.

– Rosee kasvaa. Sen osuus on jo 30 prosenttia, kun taas valkoisen kulutus jää 17 prosenttiin.

Mirabeaun viineissä käytetään kolmea rypälettä: grenache, cinsault ja syrah. Periranskalaisista lajikkeista huolimatta vain tilkka tuotannosta jää Ranskaan.

– En halua tapella paikallisten viinitalojen kanssa. 99 prosenttia menee vientiin, noin 50 maahan.

Palataan laatuun. Kuinka Mirabeau erottuu muiden tuottajien viineistä?

– Rosee ostetaan yleensä värin perusteella. Siksi me myymme viinimme kirkkaissa pulloissa.

– Markkina on tukossa. Yksi tapa on keksiä sekopäisiä etikettejä. Toinen tapa on sosiaalisen median hyödyntäminen.

Siihen Cronk lähti ja siinä hän on onnistunut. Pelkästään tätä alla olevaa videota on katsottu laskurin mukaan youtubessa yli 11 miljoonaa kertaa.

– Alun perin videon idea ei edes ollut omani, Cronk naurahtaa, eikä anna sen häiritä menestystään.

Tiedän, että rosee maistuu parhaalta Provencen ilta-auringossa, mutta kerro nyt, miksi meidän pitäisi nauttia roseeta tammikuun pimeydessä, kun ulkona on 20 pakkasastetta.

– Koska lasissa paistaa aurinko, Cronk sanoo ja väläyttää leveimmän hymynsä.